Diabeteksen hyvällä hoidolla kansanterveydellisiä ja taloudellisia merkityksiä
Diabetes on kansantaloudellisesti sekä kansanterveyden näkökulmasta yksi merkittävimmistä pitkäaikaissairauksista Suomessa. Hyvällä diabeteksen hoidolla voidaan saavuttaa paljon hyötyjä ihmisten terveyteen, hyvinvointiin ja toimintakykyyn sekä kansantalouteen.
Suomessa on noin 350 000 diabeetikkoa, joista noin 50 000 tyypin 1 diabeetikoita. Tyypin 1 diabetes on parantumaton, loppuelämän tarkkaa hoitoa vaativa sairaus, eikä sen puhkeamiseen voida nykytietämyksen mukaan vaikuttaa. Tyypin 1 diabeetikoilla elämälle välttämätön insuliinin tuotanto loppuu kokonaan. Tyypin 2 diabeteksen syntymiseen vaikuttavat geneettinen tausta ja elintavat. Tyypin 2 diabeteksessa insuliinin tuotanto ja teho heikkenee. Molemmat diabetekset vaativat jatkuvaa seurantaa ja hoitoa. On myös muita, harvinaisempia diabeteksen muotoja. Diabeteksen hoitoon käytetään noin 15% terveydenhuollon menoista. Kyseessä on siis valtava kustannus.
Tyypin 1 diabeetikoilla on ollut muutaman vuoden mahdollisuus saada verensokerin seurantaan glukoosisensori, joka mittaa koko ajan ihonalaiskudoksen glukoosipitoisuutta. Se on ollut mullistava apu diabeteksen omahoidossa, ja hoitotasapaino on parantunut selkeästi. Pienissä suomalaisissa tutkimuksissa on havaittu HbA1c:n eli keskimääräisen veren glukoosipitoisuuden laskeneen tavoitetasolle jo lyhyen glukoosisensorin käytön jälkeen. Sensori on siis parantanut sokeritasapainoa ja pienentänyt riskiä diabeteksen liitännäissairauksille.
Tyypin 2 diabeetikot saavat glukoosisensorin vain harvoissa tapauksissa, vaikka diabeteksen hoito olisi hankalaa. Suurimpana syynä tähän on varmaankin sensorien hinta, joka on noin kaksinkertainen verrattuna perinteiseen sormenpäämittaukseen. Olisi tärkeää, että myös tyypin 2 diabeetikoille tarjottaisiin aktiivisesti glukoosisensoreita, jotta heidän hoitotasapainonsa saataisiin paremmaksi. Tavoitteenani on, että glukoosisensorointi saadaan kaikkien diabeetikoiden ulottuville. Pitkällä aikavälillä sensoroinnin hinta maksaa itsensä takaisin paremman hoitomotivaation, hoitotasapainon ja vähentyneiden hankalien liitännäissairauksien vuoksi.
Koska diabetes on yksi suomalaisten kansansairauksista, on erityisen tärkeää, että sen ennaltaehkäisyyn ja hyvään hoitoon panostetaan. Glukoosisensori on yksi merkittävä asia muiden hoitotasapainoon vaikuttavien asioiden rinnalla. Diabeteksen hoidolla on merkitystä koko terveydenhuollon kestävyyden ja resurssien näkökulmasta.